Pia Westerberg ottaa minut vastaan koiransa kanssa uudessa työpajassaan Tammisaaren keskustassa, jossa hän kirjoitushetkellä on toiminut noin kaksi kuukautta.
Työhuone on varustettu erilaisilla koneilla, vetokaapilla ja hienometallityöhön tarvittavilla työpinnoilla. Kysyn juuri vetokaapista, joka minulle on tuttu lähinnä yläkoulun kemian tunneilta, mutta Westerberg selittää, että se on tarkoitettu poistamaan hopeoinnin yhteydessä syntyviä höyryjä, jotka voivat olla terveydelle haitallisia liian suurina pitoisuuksina. Miten Westerberg on aiemmin onnistunut mahduttamaan kaiken tämän edelliseen 10 neliömetrin työpajaansa, ylittää sekä ymmärrykseni että mielikuvitukseni. Silti Westerberg toteaa, että hän voisi helposti hankkia vielä lisää työkaluja ja välineitä, jotta hän saisi koruihinsa juuri oikeat muodot ja yksityiskohdat. Nykyisellään hän joutuu toisinaan turvautumaan hieman vaihtoehtoisiin ja mahdollisesti aikaa vievämpiin menetelmiin, jotta kaikki tulee juuri oikein.
Westerbergin ura kultaseppänä alkoi, kun hänen äitinsä ilmoitti hänet korusepän koulutukseen Ekenäs hantverk- och konstindustriskolaniin, josta tie jatkui Lahden ammattikorkeakouluun / muotoiluinstituuttiin. Valmistuttuaan Lahdesta vuonna 1998 Westerberg on toiminut itsenäisenä yrittäjänä.
Rakkaus käsityöhön ja yrittäjähenkisyys ovat vaikeuttaneet Westerbergin lomailua, mutta hän korostaa yrittävänsä parantaa tapojaan tässä asiassa. Westerberg on käsityöläisen lisäksi myös innokas purjehtija ja H-veneen osakas, jolla hän kilpailee muutaman ystävättärensä kanssa. Merellä Westerberg voi rentoutua täysin, ja se toimii erinomaisena vastapainona työpajassa tehtävälle työlle – merellä on vain vesi, ympäristö ja tuuli purjeissa. Luonto ylipäänsä on Westerbergille sekä rentoutumisen paikka että inspiraation lähde, mikä näkyy useissa Westerbergin koruissa. Kun vierailen hänen luonaan työpajassa, hän on parhaillaan tekemässä teosta Silva-kokoelmaan, josta tulee mahdollisesti rintakoru, jonka lehdet näyttävät niin haurailta, että tuskin uskallan koskettaa niitä. Jokainen lehtisuoni on herkästi ja taitavasti käsin kaiverrettu. Se, mitä Westerberg tekee, on käsityön määritelmä. Saan muuten tietää, että Silva on latinaksi juuri ”metsä”. Muita Westerbergin kokoelmasta löytyviä luonnon elementtejä ovat muun muassa valkovuokot, kielo, tammenlehti, neliapila ja yksi henkilökohtaisista suosikeistani, vesipisara Drop-kokoelmassa – hiottu kivi, joka muistuttaa vesipisaraa jättipoimulehden pinnalla kesäaamuna virkistävän yö sateen jälkeen.
Westerbergin tyyliä voisi kuvata pohjoismaiseksi – hienovaraiseksi, tyylikkääksi, luonnolliseksi ja elegantiksi, ja sitä on nähty muun muassa Tarja Turusella Nightwishin videossa sekä Kaisa Mäkäräisellä ja kruununprinsessa Victorialla.
Menestyksestään huolimatta Westerberg seisoo molemmat jalat tukevasti maassa ja välttää aktiivisesti trendien tai muiden suunnittelijoiden seuraamista, ja toteaa tyypillisellä suomalaisella vaatimattomuudella, että ”kaikki muut ovat niin hyviä”. Uskallan väittää, että Westerberg ei jää tässä suhteessa lainkaan jälkeen. Muuten hän huomauttaa sosiaalisen median osalta, että ihmiset, jotka katsovat lyhyitä videoita, joissa joku suunnittelija valmistaa esimerkiksi kaulakorun muutamassa minuutissa, voivat helposti saada väärän kuvan siitä, kuinka yksinkertaiselta luomisprosessi voi vaikuttaa, kun totuus voi olla täysin päinvastainen – korusuunnittelu ja hienometallityö on aikaa vievä prosessi, jossa on useita vaiheita aina paperille piirtämisestä 3D-mallinnukseen joko tietokoneella tai vahalla, ennen kuin varsinaista työtä jalometallien parissa voidaan edes aloittaa, ja myös tämä vaihe vaatii oman aikansa. Westerberg on ehdottomasti panostanut aikaa käsityöhönsä, joka tällä hetkellä koostuu peräti kahdestatoista eri korukokoelmasta sekä lukuisista ainutlaatuisista töistä ja yksittäisistä koruista. Näiden lisäksi Westerberg ottaa vastaan tilaustöitä, järjestää työpajoja ryhmille, jotka ovat kiinnostuneita tekemään omia pieniä töitä, ja hän on myös osakas Tammisaaren ”Lilla Gallerian” -galleriassa, jossa myydään muun muassa Westerbergin koruja.
Konstrundanin aikana Westerberg ottaa vastaan vieraita työpajassaan, jossa vierailijat voivat materiaalikustannuksia vastaan osallistua pieneen työpajaan, jossa voi valmistaa oman pienen hopeakorun. Hän esittelee myös valikoiman omasta korukokoelmastaan.